Ulosotto
Perustäytäntöönpanon tehtävät olisivat vaativuustasoltaan alhaisempia kuin laajan täytäntöönpanon tehtävät. Tehtävien vaativuustasojen erilaisuus on tullut esiin myös Valtakunnanvoudinviraston aloitteesta käynnistetyissä ulosottomenettelyn jakamista kokeilleissa piloteissa mukana olevien ulosottomiesten arvioissa. Pilotoinneista saadun kokemuksen pohjalta on nähtävissä pilotoidun menettelymallin tuomat tehokkuushyödyt nykyiseen täytäntöönpanomenettelyyn verrattuna. Pilotoinnit osoittivat, että virkatehtävät on määriteltävä valtakunnallisella tasolla selkeästi. Koska perustäytäntöönpano on massaluontoista menettelyä, on tarkoituksenmukaista, ettei perustäytäntöönpano jakaudu osaksi laajan täytäntöönpanomenettelyn alueellista organisaatiota suuren esimiesvoutimäärän alaisuuteen. Tämä olisi perustäytäntöönpanon yhtenäisyyden ja velallisten ulosottoasioiden yhdenmukaisen käsittelyn kannalta parempi vaihtoehto. Valtakunnallisessa yksikössä työtehtävät voitaisiin tasata ulosottomiesten kesken heidän sijaintipaikastaan riippumatta.
Yhden viraston organisaatiossa voitaisiin toimintatapoja yhtenäistää helpommin kuin nykyisessä organisaatiomallissa. Yhden viraston organisaatiossa voitaisiin keskittää tehtäviä sekä vastata joustavasti henkilöstöresurssien muutostarpeisiin. Tämä mahdollistaisi nykyistä enemmän myös erikoistumista ammatillista erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Näillä keinoilla lisättäisiin ulosoton asianosaisten yhdenvertaista kohtelua ja tehostettaisiin toimintaa.
Velalliskohtaisuudesta poikkeamista ei kuitenkaan ole toteutettu erikoisperinnässä, vaan käytännössä on menetelty niin, että kaikki velallisen ulosottoasiat käsittelee sama vastaava ulosottomies. Myöskään ei ole toteutettu muuta erikoistumista, joka olisi merkinnyt poikkeamista velalliskohtaisuudesta.
Erikoisperintä kuuluu niin sanottuihin erityistoimia edellyttäviin ulosottoasioihin (3:14), joiden osalta voidaan käsittelypaikan suhteen tehdä tavallista pitemmälle menevä poikkeaminen asuin- tai kotipaikasta taikka etujen valvontapaikasta (HE 216/2001 vp).
Esityksen mukaan ulosottopiirijaosta luovuttaisiin ja nykyisistä 22 ulosottovirastosta ja Valtakunnanvoudinvirastosta muodostettaisiin valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Rakenneuudistus on tarkoitus toteuttaa siten, ettei uudistuksen voimaan tullessa tästä johtuvasta syystä irtisanota vakinaisessa virassa olevia virkamiehiä.
Kolmantena vaihtoehtona tarkasteltiin mahdollisuutta siirtyä yhden ulosottoviraston malliin. Tämän vaihtoehdon eduiksi katsottiin toiminnan vapaamman organisoinnin, resurssien joustavan hyödyntämisen koko viraston käyttöön esimerkiksi vapautuvien virkojen siirtojen muodossa, toiminnallisten muutosten keskitetyn toteuttamisen sekä käytäntöjen yhtenäistämisen. Yhden viraston malli ei muodostaisi rajoitteita esimerkiksi valtakunnallisten työpinojen käyttöönotolle.
Valtakunnanvoudinvirasto toimii asiantuntijaorganisaationa ministeriön ohjaus- ja suunnittelujärjestelmälle, säädösvalmistelulle ja poliittiselle johdolle.